Hiilikasan ja Hanasaareen voimalan tilalle jotain ihan uutta

Hanasaaren vanhan A-voimalan ja massiivisen hiilikasan paikalle nousevan alueen asemakaavoituksesta järjestetyn ideakilpailun voitti Arkkitehtitoimisto ALA Oy:n ehdotus nimeltä ”Tropaion”. Kilpailun tulos on herättänyt julkista kiinnostusta. Tämä ei ole ihme, sillä voittanut ehdotus tuo raikkaita uusia tuulia Helsingin suunnitteluun. Kaarevat ja veistokselliset terassitalot ovat kaukana siitä kerrostalosuunnittelusta, johon olemme viime vuosikymmeninä tottuneet.
Kaupunkisuunnitteluvirastossa on jo melko pitkään tehty työtä kerrostaloasumisen imagon parantamiseksi, sillä Helsinki on ja tulee jatkossakin olemaan ennen muuta kerrostalovaltainen kaupunki. On tärkeää viestiä siitä, että kerrostalo on erinomainen vaihtoehto pientalolle – myös lapsiperheet voivat elää tasapainoista ja onnellista elämää kerrostalossa. Hanasaaren kaltaiset idearikkaat suunnitelmat tuovat tälle sanomalle uskottavuutta. Helsinki voi ja Helsingin tulee olla innovatiivisen ja laadukkaan kerrostalorakentamisen edelläkävijä Suomessa.
Jotkut ovat peräänkuuluttaneet Helsinkiin kansainvälisten huippuarkkitehtien ns. wau- arkkitehtuuria. Ehkä sillekin on paikkansa, mutta Hanasaaressa wau-arkkitehtuurista vastaa kotimainen toimisto. Nuoren polven arkkitehtien perustama Arkkitehtitoimisto ALA on ehtinyt muutamassa vuodessa saavuttaa melkoisesti menestystä. Toimisto on voittanut monta palkintoa kansainväli-sissä ja kotimaisissa kilpailuissa. Heidän tunnetuin kohteensa on Norjan Kristiansandiin rakennettava konsertti- ja teatteritalo.
Ideakilpailun tulokset on julkistettu, mutta kokonaisuudessaan työ on vasta hyvin alussa. Nyt käynnistyy alueen asemakaavoitus. Tavoitteena on tietenkin se, että vakuuttava suunnitelma myös toteutuu käytännössä. Asiaa on pohjustettu huolellisesti. Jo kilpailuvaiheessa on selvitetty, että voittanut suunnitelma on sekä teknisesti että kaupallisesti realistisella pohjalla. Ilman yksityiskohtaisia ja tarkkoja kaavamääräyksiä lopputulos ei kuitenkaan voi olla ideasuunnitelman veroinen, joten Hanasaareen on tuskin odotettavissa kovin väljää asemakaavaa.

Tarkkaile postiasi – kaavoituskatsaus on jakelussa

Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisee vuosittain kaavoituskatsauksen, jossa kerrotaan kaikista kaupunkimme merkittävimmistä kaavahankkeista ja liikennesuunnittelmista. Julkaisu jaetaan joka talouteen Helsingissä. Tämän vuoden kaavoituskatsauksen jakelu on käynnistynyt. Nyt kannattaa siis tarkkailla postia ja ottaa kaavoituskatsaus talteen. Kaavoituskatsauksen tehtävänä on tarjota monipuolista tietoa ja tarjota eväitä  kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunkilaisten väliselle vuorovaikutukselle. Katsauksesta kannattaa antaa palautetta joko suoraan sen tekijoille – nimet löytyvät katsauksen takakannesta – tai vaikka täällä ksv:n blogissa. Saadulla palautteella on iso merkitys kaavoituskatsausta kehitettäessä.

Tervetuloa kaupunkisuunnitteluviraston blogiin!

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on siirtynyt blogiaikaan. Nettisivuiltamme löytyvät informaation ohella ajattelimme jatkossa kertoa työstämme ja tulevaisuuden Helsingistä myös tämän blogin avulla. Blogissa kerrotaan asioiden taustoista ja valotetaan suunnitelmien synnyn takana olevaa luovaa prosessia.  Ajattelimme tuoda tänne myös mielenkiintoisia kuvia, kertoa havainnoistamme. Nostamme esille myös suunnitteluun vaikuttavaa tutkimustietoa ja tarjoamme kiinnostavia linkkejä. Saatamme myös kertoa kaupunkisuunnittelun kansainvälisistä trendeistä. Kannattaa siis seurata blogiamme. Kaupunki on alati muuttuvassa tilassa – tervetuloa seuraamaan tätä muutosta!

Stadi jatkuu Jätkäsaareen

Helsinki on pian saamassa vuosikymmenten tauon jälkeen aidosti uutta kantakaupunkia. Jätkäsaaren ensimmäisen vaiheen asemakaavaluonnos on valmistunut. Alueelle on määrä rakentaa koteja yli 6000 asukkaalle. Tämä on iso asia, koska moni arvostaa aitoa kaupunkiasumista ja juuri siitä on kysymys Jätkäsaaressa.

Jätkäsaarta on ehditty luonnehtia lähiöksi. Se on kovasti harhaanjohtava määritelmä kaupunginosalle, jonne pääsee ratikalla ja josta on matkaa rautatieasemalle pari kilometriä. Jätkäsaaressa on taatusti enemmän kantakaupungin kuin lähiöiden piirteitä: värillisiä rapattuja julkisivuja, kivijalkakauppoja, urbaani rakennettu puisto, kävelykatuja ja piazzoja.  On helppo kuvitella, että katujen varsille syntyy mukavasti elämää kun kivijalasta löytyy kiva kahvila, pieni puoti tai tunnelmallinen kulmakuppila.

Kantakaupungin ullakkoasuntojen suosion sekä yksilöllisten asumisvaihtoehtojen tarjonnan lisäämiseksi Jätkäsaaren kerrostalojen katoille suunnitellaan aivan uuden tyyppisiä omakotimaisia kattohuoneistoja. Kattojen yli aukeaa näkymä merelle ja omalta terassilta voi seurata laivojen kulkua. Tulevaisuuden kerrostalorakentaminen on siis paljon muuta kuin tiukasti standardoidut kaksiot ja kolmiot.

Oman mielenkiintoisen lisän alueen tarjontaa tuo Jätkäsaaren “bunkkeri” eli valtava varastorakennus. Siitä on kehittymässä koko kaupunkia palveleva liikunnan ja nuorisokulttuurin keskus.

Jätkäsaaren suunnitelmista on esitetty voimakasta kritiikkiä esimerkiksi Arkkitehti-lehdessä. Saapa nähdä onko Jätkäsaaren leimaaminen keskinkertaiseksi hätäilyä ennen kuin ensimmäistäkään lapionpistoa uuden alueen rakentamiseksi on tehty. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on tehty kovasti työtä onnistumisen eteen. Uskomme, että moni tulee positiivisesti yllättymään.

Negatiivisen kritiikin vastapainoksi voidaan todeta, että Iltalehdessä julkaistiin 7.3. artikkeli “Puhtaan ilman mallikaupunki”. Siinä Jätkäsaari näyttäytyy kaikkea muuta kuin keskinkertaisena. Jutussa todetaan, että liikenteen päästöjä minimoimaan pyrkivä Jätkäsaari voi olla tulevaisuuden mallikaupunki.

Itä nousee

Itäinen kantakaupunki ja metroradan varsi aina Vuosaareen asti on Helsingin mielenkiintoisimpia kolkkia. Näyttää siltä, että itäinen suunta on yhä vahvemmin alkanut kiinnostaa eri tahoja, myös liike-elämää. Tähän vaikuttavat sekä Espoon metropäätös että Vuosaaren sataman valmistuminen. Kalasataman metroasema on valmis ja sen lähikorttelit kiinnostavat yrityksiä. Yksi kaupungin kehityksen painopisteistä on aiempaa selvemmin muodostumassa itäiseen kantakaupunkiin. Pasilan konepaja-alueen rakentaminen on täydessä käynnissä, Etelä-Hermannin ensimmäiset asuintalot ovat valmistuneet. Vähän pohjoisempana mielenkiintoisen lisän tähän kokonaisuuteen tuovat Arabianranta ja Kumpula korkeakouluineen sekä Vanhankaupunginkoski. Eikä kannata unohtaa Vallilan Wall Streetiä, Teollisuuskadun vartta pankkilaitoksineen.

Helsingistä on tulossa metropoli. Kaupunkiin syntyy toisistaan eroavia elinvoimaisia alueita, joilla on erilaiset profiilit. Tulevaisuudessa itäinen kantakaupunki on yksi metropolialueen urbaaneimmista ja tarjonnaltaan monipuolisimmista alueista. Sieltä löytyy etnisiä ruokakauppoja, eri alojen erikoisliikkeitä, loft-asuntoja, kiinnostavaa kulttuuritarjontaa vanhoissa teollisuusrakennuksissa, kerrostunutta kaupunkirakennetta; siis kaikkea sitä mitä ihailemme vaikka Lontoossa!

Idän nousu on merkittävä historiallinen muutos. Tähän asti on ajateltu, että vain länsi on suunta, joka vetää taloudellista kehitystä eteenpäin. Olisiko käymässä niin, että myös tältä osin kaupungin kehitys on tasapainottumassa. Uskomme, että kehitys ei pysähdy Kalasatamaan, vaan nousuun pääsevät mukaan myös itäiset ja koilliset esikaupunkialueet. Niisä on kiistämätöntä potentiaalia.

 

 Kalasataman metroaseman tienoo on yksi Helsingin voimakkaimmin kehittyviä alueita.