Yksilöllisempään kerrostalojen rakentamiseen

Helsingin vahvuus on kaupunki! Helsinki on Suomen ainoa kaupunki, jossa on suurkaupungille ominaista kerroksellisuutta. Näin kirjoittaa tutkija Mervi Ilmonen Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston uunituoreessa Kerrostalojen kehittämiseen liittyvässä talotyyppiselvityksessä. Julkaisu on mielenkiintoista luettavaa ja tarjoaa paljon pohtimisen arvoista asiaa kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneille. Mervi Ilmosen mukaan kerrostalorakentamisen haasteena on yksilöllistäminen. Kerrostalojen suunnitteluun tarvitaan lisää luovuutta, rohkeutta ja tahtoa.

Samassa julkaisussa tutkija, arkkitehti Meri Louekari, kirjoittaa Helsingin kerrostalorakentamisesta vuosina 1995-2005. Hallitsevina talotyyppeinä ovat olleet lamelli- ja pistetalot. Poikkeavia talotyyppejä ei ole käytännössä rakennettu, peräti 99 prosenttia kaikesta kerrostalorakentamisesta on ollut lamelli- ja pistetaloja. Myös asuntotyypit ovat kovin samankaltaisia – anonyymeille keskivertokäyttäjille tehtyjä. Tilajaottelu perustuu vahvasti funktionalismin perinteeseen.

Aivan viime aikoina kehitys näyttää muuttuneen parempaan suuntaan. Hiljattain valmistuneissa tai vielä työn alla olevissa kohteissa on näkyvissä uusia piirteitä. Talotyyppien valikoima on laajentunut. Kerrostaloasumista on mahdollista monipuolistaa. Helsingissä käynnissä olevan kerrostalojen kehittämisprojektin tavoitteena on nimenomaan tuoda yhä enemmän vaihtoehtoja. Juuri ilmestynyt raportti osoittaa, että mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on runsaasti. Niitä on vain osattava käyttää. Raportti on osa laajempaa kokonaisuutta, joka tähtää kerrostaloasumisen laadun parantamiseen.

Hernesaari uudessa valossa

 

 

Nyt on aika käynnistää keskustelu Hernesaaren tulevaisuudesta. Suuri osa telakkarakennuksista poistuu ja mahdollisuudet uuden luomiseen ovat hienot. Louhevuoret, teollisuushallit ja varikot siirtyvät, mutta miten hyödynnetään alue, jossa voi nauttia aavan meren kauneudesta sekä kokea ainutlaatuisella tavalla myrskyt kaikessa voimassaan?

Kaupunkisuunnitteluvirasto on käynnistänyt suunnittelun ideasuunnitelmien tuottamisella. Suunnitelmia ovat tehneet arkkitehtitoimistot Anttila & Rusanen, Brunow & Maunula sekä Helin&Co yhteistyökumppaneineen sekä naapuruston asukkaat ja lasten ja nuorten arkkitehtuurikoulu Arkin oppilaat. Nyt käynnistyy toinen vaihe, jossa ideasuunnitelmat esitellään laajasti ja toivotaan monipuolista keskustelua esitetyistä suunnitelmista ja lisää hyviä ehdotuksia. Kyse ei ole kilpailusta jossa valitaan paras ehdotus, vaan keskustelun avaamisesta ja herättämisestä. Haluamme haastaa Hernesaaren ideointiin niin maallikot kuin suunnittelun ammattilaisetkin.
Ideasuunnitelmien sisältö ja niistä käyty keskustelu analysoidaan tarkasti ja johtopäätösten jälkeen työ jatkuu suunnitteluohjelman ja osayleiskaavaluonnoksen laadinnalla. Alue vapautuu rakentamiselle vuonna 2012.
Ideasuunnitelmiin voi tutustua netissä, osoitteessa www.hel2.fi/ksv/hernesaari ja kertoa omat ajatukset ja kommentoida muiden mietteitä keskustelupalstalla. Suunnitelmat ovat nähtävillä myös kaupunkisuunnitteluvirastossa 19.9. – 19.10. sekä Merisatamassa Cafe Caruselissa 20.9. – 8.10. välisenä aikana josta ne siirtyvät Sanomatalon käytävägalleriaan 8. – 21.10. väliseksi ajaksi. Keskusteluun voi osallistua myös tiistaina 25.9. klo 18 alkavassa keskustelutilaisuudessa kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa, Kansakoulukatu 3.

Lauttasaari herättää kysymyksiä

Lauttasaaressa on käynnissä ja käynnistymässä monia isoja saarelaisten ja koko pääkaupunkiseudun asukkaiden elämään vaikuttavia suunnitteluhankkeita. Länsimetron ja sen asemien suunnittelu, Länsiväylän kattaminen Katajaharjun kohdalla, Länsiväylän kehittäminen sekä Koivusaaren tulevaisuus kiinnostavat ja askarruttavat monien mieltä. Nyt ilmassa on huomattavasti enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Kesäkuun alun metron hankesuunnittelua käsitelleen näyttelytyyppisen tilaisuuden oli tarkoitus antaa osaltaan vastauksia näihin kysymyksiin, mutta tilaisuusjärjestelyt eivät valitettavasti vastanneet asukkaiden odotuksia ja tarpeita. Tilaisuudessa ja sen jälkimainingeissa noussut keskustelu osoittaa selvästi, että tiedotusta ja keskustelua näiden suunnitelmien edistymisestä ja sisällöistä tulee jatkaa ja lisätä. Tulemme tekemään syksyllä parhaamme monipuolisen tiedonsaannin takaamiseksi ja mielekkäiden keskustelufoorumien aikaansaamiseksi näistä hankkeista.

 

Asukkaiden ja suunnittelijoiden vuorovaikutuksella saadaan esiin keskeisiä ongelmia sekä molemminpuolista ymmärrystä, vaikka ristiriidat harvoin ratkeavatkaan kokonaan. Tilaisuuksissa käydyt keskustelut ja saatu palaute ovat myös tärkeää aineistoa päätöksentekijöille heidän harkitessa ratkaisujaan.

Monien mahdollisuuksien kerrostalopiha

Minkälainen olisi tulevaisuuden onnistunut kerrostalopiha? Tähän kysymykseen haetaan vastausta juuri ilmestyneessä raportissa ”Helsinkiläinen kerrostalopiha”. Vetovoimainen piha voi olla kuin puutarha, joka kutsuu pysähtymään ja viettämään aikaa. Raportin mukaan kerrostaloasumista voidaan täydentää joillakin pientaloasumiseen liitettävillä asioilla: puutarhapalstoilla, työkaluvarastoilla tai grilleillä. Ne tarjoavat mahdollisuuksia, mutta eivät velvoita.
Tonttitehokkuuden kasvaessa pihoja varten on käytettävissä vähemmän tilaa. Tällöin on luontevaa toteuttaa oleskelualueet hallinnollisesti eriytettyinä yhteispihoina – tämän kaltaisia ovat vaikkapa Arabianrannan pihat.
Täydennysrakentamisen myötä saattaa syntyä tilanteita, jolloin varsinainen piha puuttuu. Rakennus voi rajautua esimerkiksi katuun tai tiiviin umpikorttelin sisälle jää vain hyvin pieni piha. Tällöin yhteisoleskelun alueet voivat sijoittua vaikka kattoterassille.
Pihat ovat monin tavoin merkityksellisiä. Hyvin hoidetut viihtyisät pihat lisäävät asukkaiden turvallisuudentunnetta ja ne parantavat asuinalueen imagoa.
Kerrostalopihoista kertova raportti on saatavissa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asiakaspalvelusta (Kansakoulukatu 3). Raportin hinta on 8 euroa. Raportin verkkoversio on julkaistu kaupunkisuunnitteluviraston nettisivuilla.

Hyvä kaupunkisuunnittelu esillä Guardianin seminaarissa Lontoossa

Guardian -sanomalehden arkkitehtuurivastaava Jonathan Glanceyn johtama paneeli keskittyi arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun keskeisiin kysymyksiin seminaarissa, joka järjestettiin 16. maaliskuuta Lontoossa. Paneelissa keskusteltiin esimerkiksi hyvän arkkitehtuurin tai kaupunkisuunnittelun ytimestä, tärkeistä paikoista kaupungissa ja niiden tunnelmasta, jatkuvuudesta kaupungissa sekä hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä. Paljon keskusteua herätti, miksi modernin arkkitehtuurin keinoin eri puolilla maailmaa on ollut vaikeaa luoda kaupunkiin ulkotiloja, mihin ihmiset kerääntyisivät viettämään aikaansa. Vastaavasti pohdintaa herätti, miltä talojen tulisi näyttää. Modernissa arkkitehtuurissa maailmalla on vallalla abstrakti suuntaus: rakennukset muistuttavat enemmän veistosta kuin perinteistä taloa.
Seminaarin paneeli koostui lontoolaisesta arkkitehdistä Adam Carusosta, professori Philip Sheldrakesta (University of Durham, teologian laitos), sekä suomalaisista Aleksi Neuvosesta (Demos Helsinki) ja Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelijasta Matti Kaijansinkosta. Yleisöä oli noin 70 henkeä.
Seminaarin järjesti Essence 2008 työryhmä yhdessä Suomen Lontoon kulttuuri-instituutin kanssa.  Tilaisuuden nostattamat kysymykset viedään eteenpäin laajaan Helsinki Essence 2008 seminaarin, joka järjestetään Helsingissä 2008.